Niin sujahti kesä ohi suvituulen lailla ja nytpä onkin jo syksy taittumassa talveen. Pikkutalossa on puuhattu jos jonkinmoista! Eväsretket eittämättä olivat joka iikan mieleen. Voi, kuinka ylpeinä nuo pienet vipeltäjät lähtivät pikkuruiset reput selässä keikkuen valloittamaan lähimetsiä. Kylläpä vaan maistuivat pähkinät, leivät, hedelmät ja patukat luonnonhelmassa. Syksyisiä laulujakin aamupiireissä laulettiin, mutta kyllä yliveto on ehdottomasti ollut BUSSILAULU. Siihen meidän piiperöiset eivät kyllästy laisinkaan. Ja bussilaulua ollaan sitten laulettukin, lähes jokaisessa aamupiirissä ja välillä kesken päivän touhujenkin. Pienet kädet ne aina vaan pyöriä pyörittävät ja torvet tööttää oikein komeasti.
Tunnekerhossa olemme laulaneet nallelaulua (Kielinuppu: Miltä tuntuu nallesta), leikitty Lasten omilla voimakorteille, saaneet kuulla tunteita käsitteleviä tarinoita. Rentoutus- ja hiljentymishetkien suosikiksi on noussut Höllää Pöllö -laulu. Miten hellästi ja liikuttavasti pienet sormet kaverin selkää silitteleekään! Liikkareissa on temppuiltu motoriikkaradalla, potkittu palloa, juostu ja leikitty. Jammailtu on myös aika paljon, milloin missäkin. Ihan parasta lämpöliikuntaa! Miten hienosti pienet kädet pyyhkivät ilmaa, peppu keinuu ja liike lähtee polvista saakka. Riemunkiljahduksiltakaan emme ole välttyneet.
Kädentaitoja olemme harjoitelleet erinäisten askarteluprojektien parissa, monenmoista materiaalia olemme päässeet käsittelemään. Nuppipalapelit tuntuu olevan monen mieleen tällä hetkellä ja kynäotettakin ollaan vähän vaivihkaa piirtelyn lomassa harjoiteltu. Leipurihiivaleikeissä jokainen on rohkeasti uskaltanut ottaa ehkä vähän hassunkin tuntuisen taikinapalleron pikku-kätöseen. Meidän pullat ja sämpylät eivät kyllä aivan ole uunipellille asti aina kerinneet.
Kartanolle olemme vierailleet säännöllisesti joko koko porukan voimin taikka vaihtelevin kokoonpanoin ja mukavasti onkin tullut ison talon väki jo tutuksi Pikkutalon väellekin.
Nyt me kyllä jo alamme suunnata katseet kohti joulua! Monenmoista kivaa puuhaa odottaa ihan nurkan takana. Meillä on aikomus leipoa vielä vähän lisää, laulaa joululauluja, jouluaskarrella täällä Pikkutalossa ja kartanon väen kanssa. Bussilaulu ei lopu milloinkaan ja jammailuakin aiomme jatkaa jouluun saakka ja vielä sen jälkeenkin.
Jouluodotusterkuin: Titta, Kia, Aino, Jassu ja Essi