Kuka muistaa lapsuuden lumiset talvet? Lumileikit, luistelu- tai hiihtoreissut? Lämpimän juoman tai ulkona syödyt retkieväät?
Tämä talvi on tarjonnut Vilskeläisille upean mahdollisuuden liikkua ja leikkiä luonnossa ja nauttia talvesta! Uskon, että talviliikunnan ilon siemen on istutettu lapsiin ja toivon että se kantaa hedelmää aikuisuuteen asti.
Tammikuussa hiihdimme läheisen pellon omalla ladulla: osa lapsista hiihti yhden kierroksen (=n.300m), osa jopa viisi. Hiihto ei ole vain hiihtotekniikan opettelua, vaan monojen pukemisessa/riisumisessa, omien välineiden etsimisessä sekä kantamisessa, suksien kiinnittämisessä jalkoihin sekä sauvojen pujottamisessa paksuihin hanskoihin on myös monta harjoittelua (ja kärsivällisyyttä) vaativaa vaihetta.
Kävimme luistelemassa Impivaaran jäähallissa ja Puropellon kentällä. Kuten hiihtämisessä, luistelussakin riittää monenlaista opettelua omien tavaroiden huolehtimisesta luistelutekniikkaan. Lasten tavoitteena on ollut omien tavaroiden kantaminen, sekä luistinten saaminen jalkaan/pois ja kypärän laittaminen. Aikuiset ovat tietenkin auttaneet nauhojen kanssa! Jäällä jokainen on saanut harjoitella luistelua oman taitotasonsa mukaisesti.
Vilskeen pihalla teimme lumitöitä, rakensimme lumilinnoja ja laskimme mäkeä. Liukurit otimme mukaan myös monille retkille. Mäenlasku tarjosi sopivan hengästyttävää ja sykettä nostattavaa liikuntaa niin lapsille kuin aikuisillekin!
Lumimyrskyn jälkeen retkeilimme metsään umpihangessa leikkimään ja syömään vuoden ekat eväät ( ja samalla vähän lunta).
Toivottavasti saamme jatkaa lumileikkejä- ja liikuntaa vielä helmikuussakin!
- Sanna / Säkkärät & Väkkärät