”Piilossa on portti, taikaportin suu, sen kätkee vanha tammi, suuren suuri puu.”
Vilskeen tämän vuoden kantava teema on ollut metsä. Tätä Piilometsän satua et ole ennen kuullut etkä nähnyt missään. Säkkärät ja Väkkärät muistelivat lukua 3, jonka pohjalta piirrettiin jatkoa. Satu lähti elämään.
Syntyi paljon ideoita ja ajatuksia. Lasten mielikuvitus lähti lentoon. Siitä se sitten lähti. Kuin sattumalta sain koulutehtävän varjoteatterista ja saduttamisesta. Sadutus on uusi satu, jonka lapset kertoo ja aikuinen kirjoittaa sen juuri niin kuin se on kerrottu. Sadutus luo läheisyyden ja turvallisuuden tunteen. Sadutus syventää aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta ja on mukavaa yhdessä tekemistä. Lapset innostuivat rakentamaan maailmaa pieneen pahvilaatikkoon keräämällä metsästä materiaaleja.
Suunnittelin ja toteutin lasten toiveiden mukaan pöytävarjoteatterin. Aikuiset esittivät sen ensin lapsille ja sitten lapset saivat esittää sitä toisilleen. Kun satu oli hiottu valmiiksi. Suunniteltiin varjoteatteriin vielä äänimaailma; quiro oli lohikäärme, rumpu esitti karhua ja kapulat kolisi ketun saapuessa, tamburiini kertoi aarteista ja kantele oli aarrearkku, avaimet kilisi kulta-avainten kohdalla. Jokaisessa kohdassa joku lapsista soitti siihen sopivaa soitinta.
Draamateatteri esitettiin koko talolle.
” LUKU 4, jossa ”Mennään metsään”.
On aarre kätkössä metsäluola, vaan varo! Sitä vartioi otus nurja, siivekäs ja hurja!
Lohikäärme nukkuu. Hurja lohikäärme vartioi luolan suulla.
Leppäkerttu huijaa lohikäärmettä. Sitten se iso paha irvistävät lohikäärme kävelee ja lähtee lomalle.
Kaksi ihmistä, Sissi ja Heikki, sekä leppäkerttu vartioivat nyt aarretta metsässä. Näillä vartijoilla oli kaikki kullat mitä maailmassa oli.
Sissi on löytänyt aarrearkun. Aarrearkku on lukossa, tarvitaan semmosia vihjeitä.
Aarrearkun pohjasta löytyy avain koodi 501. Aarrearkun pohjassa on kartta. Kartta kertoo, että avain on kuopassa.
Aarrearkku on metsän luolassa. Aarrearkusta tulee pääkallo. Siellä on timantteja, helmiä, kolikoita, rahaa, kultaa ja rubiineja. Timanteissa on taikavoimia, sellasii et voi muuttuu miksi vaan tai voi muuttuu eri väriseks.
Myös Karhu ja Kettu etsivät aarretta. He yrittävät ottaa avainta arkkuun. Avain aarrearkkuun on talossa. Ne on kulta-avaimia, joilla kaikilla avaimilla pitää kokeilla tota lukkoo et mil sen saa auki. Avaimella se avasi sen.
Karhu tulee luolaan salaa, ottaa sen arkun ja ottaa vaan aarteet mukaan. Koska sitten lohikäärme vois huomata, et sen arkku on pois.
Kettu tulee ja ottaa sen aarrearkun, kettu on kukistanut sen.
Prinsessa Sissi ottaa timantteja.
Lohikäärme herää unilta ja huomaa että aarrearkku on kadonnut.
Lohikäärme huomaa että Sissi prinsessa pitää jotain taskussa.
Sitte se löysi karhun ja ketun.
Lohikäärme huomas et niil oli aarteet mukana.
Sitten se lohikäärme nappas ne aarteet niiltä. Ja se nappas nyt Karhun ja Ketun.
Ja sitte se lohikäärme nauraa, iloisesti ja pahaenteisesti.
Pistää vangiks. Ja yöllä ne karkaa.
Merirumpu.
Lopuksi lauletaan laulu: Mennään metsään.”
Satu on edennyt aina porukoittain eteenpäin ja se miten satu jatkuu, sitä ei kukaan tiedä, mutta ”Sen te kuulette seuraavalla kerralla!”
Mammu