”Aku, Aku Ankka, veitikka vankka,
huusi maailmalle, mennään veden alle!”
Kiva! Ihana! Superkiva! Haikeaa, kun loppui. -Näillä sanoilla päättyi uimakoulu.
Mulla oli uudet uikkarit, ja mulla ja mulla! Mulla oli uudet uimalasit. Mullakin, mutta äiti unohti pakata ne.
Kivointa uimakoulussa oli, kun sukellettiin rinkeleitä. Parasta oli myyräuinti, erityisesti myyräuinti veden alla. Mun mielestä parasta oli ihan kaikki! Mun mielestä parasta oli sukeltaminen veden alla. Mä tykkäsin sukeltaa renkaan läpi.
Kivoin leikki oli autopesula. Silloin sai roiskuttaa vettä niin paljon kuin halusi. Myös hyppiminen oli kivaa!
Mikä sitten oli vielä vähän vaikeaa? Mun mielestä selin meritähti oli vielä vähän vaikeaa. Mun mielestä kasvot veteen laittaminen oli vaikeaa, mutta ei enää! Sukeltaminen oli vielä vähän vaikeaa.
Uimisen jälkeen oli kivaa päästä saunomaan. Mä tykkäsin kovista löylyistä, mä taas miedommista.
Pukuhuoneessa sujui kerta kerralta paremmin. Omista tavaroista huolehdittiin hienosti. Yhtään sukkaa ei enää ollut kateissa. Meistä tuli tosi omatoimisia!
Uimakouluun ja/tai takaisin Vilskeeseen kuljettiin bussilla. Bussilla kulkeminen oli tosi kivaa. Välillä liikenteessä oli oikea rallibussi, mikä teki hienoja käännöksiä ja mahtavia äkkipysähdyksiä! Vilskeessä uimakoulua muisteltiin omissa päiväkirjavihoissa.
Terveisin Vilskeen eskarit
p.s. Tämä blogiteksti on osa eskareiden mediakasvatusta.