Pikkutalon pienten ihmeiden suuren matkan alku

Suuri osa teistä oli syksyn alkaessa uuden ja varmaankin myös aika jännän äärellä. Kun lapsi aloittaa päiväkotitaipaleensa on se suuri askel. Erilainen päivärytmi ja vanhemmista päivän ajaksi eroaminen ovat valtavia muutoksia pienen ihmisen elämässä. Myös uuteen ympäristöön tutustuminen, uusien aikuisten ja toisten lasten kohtaaminen tuntuu varmasti jännittävältä ja totutteluun saattaakin mennä jonkin aikaa, toisaalta tämä uudenlainen arki on myös täynnä mahdollisuuksia ja uusia kokemuksia. Varsinkin ensimmäiset viikot ovat varmasti olleet täynnä suuria tunteita, niin haikeita hetkiä, epävarmuutta, pieniä haasteita, kuin huikeita edistysaskeliakin.

Tutustumisprosessi ja uuden arjen opettelu eivät ole vain lapselle tapahtuvia asioita, vaan vanhemmat elävät tässä vahvasti mukana. Varsinkin ensi alkuun varmasti mietityttää kuinka siellä menee? tottuuko lapsi uuteen? Tunteeko hän olonsa turvalliseksi? Kauankohan se itku jatkuikaan sen jälkeen kuin suljin oven perässäni? Joskus on saattanut lähdön hetkellä omatkin silmät kostua siitä oman pienen sydäntä riipivästä epätoivosta, kun hän yrittää tarrautua vanhempaan.

Luottamus perheen ja päiväkodin välillä on ensiarvoisen tärkeää, mutta sen luominen luonnollisesti ottaa oman aikansa. Annattehan te päiväksi käsiimme teille arvokkaimman ja rakkaimman asian maailmassa. Toivottavasti olemme avoimella kommunikoinnilla pystyneet hälventämään mahdollisia pelkojanne ja mieltä askarruttavia kysymyksiä ja olemme yhdessä onnistuneet rakentamaan kaikille toimivaa yhteistyötä ja luomaan luottamusta ja mielenrauhaa, sekä rakentamaan lapsille mukavan ja antoisan päiväkotitaipaleen aloituksen.

Päiväkotiryhmä on usein pienen ihmisen ensimmäinen kosketus omaa perhettä suurempaa yhteisöön ja moniin erilaisiin ihmisiin. Vaikka lapsella olisi sisaruksia, kavereita perhepiiristä ja kokemuksia esimerkiksi kerhoista tai harrastuksista, tuo päiväkoti lapsen elämään aivan uudenlaisen sosiaalisen ympäristön. Joukkoon kuulumisen tunne ja tunne itsestä tärkeänä osana ryhmää ovat tärkeitä asioita ja arvokas kokemus lapselle. Ryhmässä toimiminen ja toisten lasten kanssa leikkiminen luovat upeita mahdollisuuksia oppia tärkeitä taitoja, kuten vuorovaikutusta, jakamista, oman vuoron odottamista, itsensä ilmaisemista ja empatiaa. 

Päiväkodin erilaiset aktiviteetit, yhteiset leikit, kädentaitojen harjoittelu, ulkoilu, laulaminen, tarinoiminen ja ryhmässä toimiminen opettavat lapsille paitsi motorisia ja akateemisia taitoja, myös tärkeitä sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, kuten tunnetaitoja, konfliktinratkaisua ja yhteistyötä. Meille Pikkutalossa ensisijaisen tärkeitä opeteltavia asioita ovatkin juuri nämä arjen perusasiat ja taidot, omien tunteiden tunnistaminen, ymmärtäminen, sanoittaminen ja itsesäätelytaidot, toisten huomioon ottaminen, empatiakyky ja taito toimia yhdessä ystävällisesti ja oppia luottamaan ja säilyttämään usko omiin taitoihinsa ja itseensä ihanana omana itsenään, sekä innostaa lapsia kiinnostumaan uusista asioista ja tutkimaan maailmaa uteliaana.

Kun arki alkaa rullata ja lapsi on kotiutunut päiväkotiin ja osaksi ryhmää alkaa myös lapsen kehitys usein näkyä nopeasti monin tavoin. Vertaisten kanssa yhdessä toimiessa ja arkisten rutiinien toistuessa muun muassa sanavarasto laajenee vauhdilla ja lapsen itsenäinen toiminta lisääntyy. Kodeissa saatetaan huomata kuinka lapset tapailevat sanoja usein lauletuista lauluista, aamuisin yritetäänkin jo itse vetää haalaria päälle, ja ehkäpä sanat huomenta, kiitos, saisinko ja mahdollisesti myös ei mitään hätää alkavat seikkailla lapsen puheessa yhä useammin.

Ryhmäytyminen on aina omanlaisensa prosessi ja alkuun lapset saattavat ujostella toisiaan ja vetäytyä syrjään tai hakea turvaa aikuisesta. Pian kuitenkin alkaa ystävyyssuhteiden solmiminen jo näillä pienilläkin ja syksyn mittaan onkin ollut ihana huomata kuinka kaikki oppivat tuntemaan toisensa nimeltä, kaveria odotetaan aamulla ja kaikkia tervehditään innokkaasti, poissaolijoiden perään kysellään ja yhteisiä leikkejä muodostuu. Seuraa haetaankin entistä enemmän kavereista aikuisen sijaan. Näiden yhteisten leikkien ja hassutteluiden kautta lapsille syntyy pikkuhiljaa tunne yhteenkuuluvuudesta ja muodostuu niin sanottu Me-henki, joka kantaa läpi päiväkotivuosien ja mahdollisesti samalla syntyy myös pohja läpi elämän kestäville ystävyyssuhteille. 

Vähitellen päiväkotiarjesta tulee osa perheen normaalia arkea. Aamuiset eron hetket, jotka aluksi tuntuivat vaikeilta helpottuvat lapsen tottuessa rutiineihin ja oppiessa luottamaan, että joka päivä hänet päiväkodista haetaan myös kotiin, eikä hetkellinen erillään olo vanhemmasta tunnukaan enää yhtä raskaalta. Kotiin palatessa päiväkotipäivästä, -kavereista ja hoitajista saatetaan puhua jo innostuneesti, muistellaan ja kerrataan ja päivän aikana tapahtuneita kivoja juttuja. Ehkä jopa odotetaan mitä huomenna tehdäänkään ja keitä kavereita taas tavataan. Arki alkaa rullata omalla painollaan ja päiväkotielämä auttaa tukemaan lasta ja perhettä tasapainoisessa arjessa, antaen ilon aiheita ja mahdollisuuksia kokea ja oppia uutta ja olla yhdessä ystävien kanssa. 

Toivomme että päiväkodissa eletyt hetket antavat lapsille muistoja, joita nämä pienet kantavat mukanaan ja joista vanhemmatkin voivat ammentaa iloa ja ylpeyttä. Pikkutalosta alkaa matka, joka vie eteenpäin kohti uusia, ihania kokemuksia.

-Mai