Kiukun kesytystä

Tunnetaidot ovat tärkeitä taitoja, joita harjoitellaan varhaiskasvatuksessa ihan pienestä pitäen. Erilaisten tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä niiden ilmaiseminen ovat harjoiteltavia taitoja, joita joudumme kaikki pienestä pitäen opettelemaan. Lapsi ei synny valmiiden tunnetaitojen kanssa, vaan niitä pitää harjoitella ihan niin kuin mitä tahansa taitoa. Tunnetaitojen opettelemiseen lapsi tarvitsee tietysti toista ihmistä eli meitä aikuisia vuorovaikutukseen. Meidän aikuisten tehtävä on tukea lasta tunnetaitojen polulla.

Kevään aikana HippulaVimpuloiden tunnetaitoja harjoiteltiin niin arjen eri tilanteissa kuin Helin tunnekerhossa. Varsinkin kiukun kesytystä treenailimme aktiivisesti. Kyllähän me aikuisetkin tunnistamme tunteen, kun kiukku meinaa ottaa vallan. Tuntuu kuin korvista nousisi sauhua ja kädet pakkautuvat nyrkkiin. Me aikuiset olemme kuitenkin ehtineet harjoittelemaan tunteiden säätelytaitoja jo sen verran, että pystymme ottamaan tunteesta kopin ja käsittelemään sitä paremmin kuin lapsi. Jos ei osaa säädellä tunteitaan, seurauksenahan voi olla hallitsemattomia tunnepurkauksia tai tunteissa vellomista turhankin pitkään. Ja se vasta on kuormittavaa. Kun emme anna tunteille ylivaltaa, pystymme toimimaan arjessa paremmin.

Kiukkua voi oppia säätelemään niin, ettei nyrkit enää heilu. Lapsi ei esimerkiksi pahuuttaan lyö kaveria vaan hän ei osaa vielä käsitellä erilaisia tilanteita. Tunnesäätelyn haasteet voivat aiheuttaa lapselle häpeän tunnetta. Kun lapsi oppii säätelemään tunteitaan lisää se myös hänen itseluottamustansa ja vahvistaa positiivista minäkuvaansa. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Ilot, surut, kiukut ja pelot kuuluvat elämäämme ja tunteet tunnettavaksi. Tunteet ovat kuin pilvenhattaroita taivaalla, jotka tulevat ja menevät. Ne ohjaavat toimintaamme kaikissa arjen tilanteissa.

Mitä sitten tehdä, kun lapsi kiljuu ja polkee jalkaansa maahan tahtoessaan jotain? Inhimillistä kyllä, joskus on helpompi valita ”taistelunsa” ja antaa periksi. Säännöllisesti toimittuna tämä ei kuitenkaan ole lapsen edun mukaista saada tahtoansa läpi. Lapsen kiukku tai muu voimakas tunne voi tuntua ulkopuolisen silmissä hurjalta, mutta ei lapsi mielipahasta tai pettymyksestä vaurioidu. Päinvastoin pettymykset kuuluvat elämään ja niiden sietämistä on hyvä harjoitella pienestä pitäen, jotta elämän tuulet eivät pientä taimenta pääse niin helposti horjuttamaan.

Miten me sitten toimimme päiväkodissa, kun tunteet ottavat vallan? Jos mahdollista siirrymme lapsen kanssa rauhalliseen paikkaan, jossa on tilaa rauhoittua. Kun lapsi on tunnekaappauksen vallassa, emme ala heti käsittelemään tilannetta vaan toimimme rauhallisesti ja myötätuntoisesti sekä ilmaisemme olevamme läsnä. Siinä missä toinen lapsista haluaa rauhoittuakseen syliä, toinen toivoo omaa tilaa. Olemme kuitenkin aina lähellä. Kun suurin tunnemyrsky on laantunut (ja kyllä nämä myrskyt voivat kestää pitkiäkin aikoja 😉) juttelemme tilanteen läpi lapsen kanssa ymmärtäen ja syyllistämättä. Sanoitamme tilanteen ja tunteet lapsen ikätaso huomioiden. Tilanteen käsittelemisen jälkeen ehkäpä halit tai läpyt, jonka jälkeen asia on saatu päätökseen.

Tunnetaitojen kehittyessä monien tilanteiden kärjistymistä voidaan välttää. Pienestä ärtymyksestä on huomattavasti helpompi rauhoittua kuin täyden tunnemyrskyn kourista. Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin. Ja mestarikin voi olla joskus väsynyt, jolloin opitut taidot voivat lentää kuin tuhka tuuleen. Mutta se on inhimillistä ja osa ihmisyyttä.

Tähän loppuun vielä kiukun kesytystä laulun sanojen mukaan. Tunnetaidoista löytyy paljon hyviä materiaaleja, joita kannattaa hyödyntää tunnetaitojen harjoittelun polulla. Pelejä voi pelailla myös kotona ja satuja lukea. Vinkkejä hyviin materiaaleihin voi aina kysyä myös meiltä kasvattajilta. 

Joskus harmittaa, joskus suututtaa, joskus tulee riitaa. Ilme synkkenee, sydän pamppailee, kädet menevät nyrkkiin. Silloin voi vaikka pomppia, pomppia kiukun pois.  POMP, POMP, POMP

Joskus harmittaa, joskus suututtaa, joskus tulee riitaa. Ilme synkkenee, sydän pamppailee, kädet menevät nyrkkiin. Silloin voi vaikka tömistää, tömistää kiukun pois TÖMS, TÖMS,TÖMS

Joskus harmittaa, joskus suututtaa, joskus tulee riitaa. Ilme synkkenee, sydän pamppailee, kädet menevät nyrkkiin. Silloin voi vaikka laskea kymmeneen, silloin voi……..1, 2, 3, 4, …….10

Joskus harmittaa, joskus suututtaa, joskus tulee riitaa. Ilme synkkenee, sydän pamppailee, kädet menevät nyrkkiin. Silloin hengitän syvään ja puhallan kiukun pois, silloin hengitän……. hengitä sisään ja ulos…….

Kiukun kesytys, Kielinuppu 2020’

 -Maaret