Vilskeessä oli perjantaina 22.4 jännittävä päivä! Lapset pääsivät etsimään Vilskeen kartanosta ja kartanon lähiympäristöstä kadonnutta aarrearkkua, joka tarinan mukaan periytyi itseltään Katariina Jagellonicalta!
Katariina Jagellonica ja Ispoisten kartano
Nykyisin Katariinan Vilskeenä toimivan Ispoisten kartanon juuret ulottuvat aina 1400-luvulle, vaikkakin nykyinen kartanorakennus on rakennettu 1700-luvun lopulla. Luonnonkaunis Katariinanlaakso on ollut jo muinoin suosittu ulkoilualueena. Renessanssiajalla 1500-luvulla Juhana Herttuan ja hänen puolalaista syntyperää olevan puolisonsa Katariina Jagellonican (1526-1583) tiedetään retkeilleen Katariinanlaaksossa, ja ehkä vierailleen myös Ispoisten kartanolla. Alueelta löytyy ainakin suuri tasainen kivi nimeltä Kuningattarenpöytä, jonka luona Katariina Jagellonican kuninkaallisine seurueineen kerrotaan levähtäneen. Sanomia Turusta -lehdessä vuonna 1863 kerrotaan Katariinanlaaksosta ja sen historiasta eloisasti näin:
Koska linnan kultanahalla ja silkillä komeasti puetetut salit tuntuiwat Katarinalle aiwan ahtailta, teki mielensä luonnon awaruudessa huwitella, ja tällöin läksikin suwiaikana ritarinsa, seuraneitsyensä ja palwelijainsa keralla tälle laaksolle. Soitto, hypyt ja laulut kuuluiwat sitte täältä aina puoliyöhön.
Fiktiivistä historiaa
Aarteenetsintäseikkailun käsikirjoitus oli fiktiivistä historiaa, kummitustarina jonka historiallisena taustana oli kartanon vaiherikas menneisyys sekä Katariina Jagellonican kiehtova hahmo. Tarinassa Katariinan Jagellonica piti eläessään niin paljon kartanon miljööstä, että päätti jäädä asumaan sinne kummituksena kuolemansa jälkeenkin. Katariina kirjoittaa tarinan alussa lapsille kirjeen, jossa hän kertoo kartanoon kätkemästään salaisesta aarteesta.
Lapset kartanon nykyisinä asukkeina saisivat perintönä jokainen oman osuutensa aarteesta. Tarinan alkaessa Katariinan muotokuva on ”löytynyt” kartanon kellarista. On myös toinen muotokuva Katariinan mustasta aavekissasta, jolla onkin aarrearkun löytymisessä tärkeä rooli. Aavemainen kissan mau-unta johdatti jännittyneet lapset pienryhmittäin lopulta kierreportaita ylös kartanon tornin ullakolle asti, josta aarrearkku löytyi täynnään vanhoja kolikoita, kultakiviä ja koristesimpukoita.
Tätä ennen lapset olivat ratkoneet useita aarteen jäljille johdattaneita tehtäviä ja arvoituksia kartanossa (pienemmät) sekä kartanon ympäristössä (isommat).
Historiaa ja elämyksiä lapsille
Aarteenetsintäseikkailu oli jännittävä elämys lapsille. Lapset pääsivät seikkailun aikana kurkistamaan Kartanon lapsilta salatulle alueelle (kierreportaat ja ullakko), jonne eivät normaalisti päiväkotipäivän aikana pääse. Jännitys oli käsinkosketeltavaa, kun salaisen oven takana olevasta kierreportaikosta alkoi kuulua aavemaista kissan mau-untaa (hyvin piilotetusta kaiuttimesta).
Jännityksen ja elämysten lisäksi seikkailu opetti lapsille historiasta ja vanhan ajan arjesta. Kartanossa on säilynyt paljon vanhasta ajasta kertovaa sisustusta ja esineistöä, kuten monesta kartanon huoneesta löytyvät koristeelliset kaakeliuunit. Yksi aarteenetsintäseikkailun vihje löytyikin juuri kaakeliuunin luukun takaa!
Lapset saivat tietää, että ennen vanhaan sähköä ei ollut vielä keksitty ja kartanoa lämmitettiin puuta kaakeliuuneissa polttamalla. Seikkailun aikana kartanon huoneista saattoi löytää myös aidon langan kehräämiseen käytetyn rukin,
kokoelman vanhoja satukirjoja mm. Zacharias Topeliukselta sekä Katariina Jagellonican lapsuuden aikaisen kehdon (ei ilmeisesti aito). Itse aarrearkku näytti arvokkaalta ja historialliselta...
Projektille jatkoa
Katariina Jagellonican ja hänen kissansa muotokuvat ovat nyt nähtävillä eteisestä yläkertaan johtavan portaikon seinällä.
Lapset ovatkin jo monta kertaa pysähtyneet muotokuvat nähdessään ja palanneet jännittävän seikkailun tapahtumiin ja tunnelmiin. Ehkä tälle aarteenetsintäseikkailulle tulee jatkoa, viimeistään ensi syksynä. Vilskeen lapsilla on paljon mielikuvitusta ja luovuutta ja hienot ideat voivat hyvinkin lähteä elämään lasten mielissä. Katariina kartanon historiaa on raotettu ja seikkailun portit ovat avoinna :)
Keväisin terveisin Katariinan Vilskeen kartanolta,
Jussi
Lähde: Terho, Pirjo 2017: Ispoisten kartanon vuosisadat. Teoksessa Melkein maalla – lähes kaupungissa (sivut 109-147). Turun seudun sukututkijat ry:n vuosikirja numer