Piilometsän poluilla

Säkkärät ja Väkkärät viettivät syksyllä keskiviikko aamupäiviä Piilometsässä. Piilometsä on lasten ja aikuisten yhteinen mielikuvitusmetsä ja fyysisesti se sijaitsee Kartanon yläkerrassa Satusaleissa. Piilometsä on yhdistelmä monitaiteista taidekasvatusta ja tuettua leikkiä. Piilometsäpäivinä Veo Heli on ollut Säkkäröissä ja Väkkäröissä mukana.

Piilometsä on kulkenut rinnakkain Vilskeen oman Metsäsadun kanssa, mutta samalla se on kulkenut omia polkujaan. Piilometsään saavutaan aina yhteisillä laululeikeillä ja sinne pääsee vain tunnelia pitkin - jos saa polulla olevan lukon lorulla auki!
Syksyn alussa Piilometsässä laulupiirsimme yhteistyönä toivepuun, jonka oksille lapset askartelivat toivomuslehtiä.
Piilometsässä opiskelijamme Essi luki lapsille kirjan Leppäkerttu ilman pilkkuja ja sadun siivittämänä teimme nukketeatteri-esityksiä leikkiin pääsemisestä ja ulkopuolelle jättämisestä. Myöhemmin märkähuovutimme sadun innoittamana omat leppäkertut.

Yhtenä aamuna Piilometsässä oli lirisevä ja loriseva puro, jonka äärellä saimme ihastella kauniita esineitä, soittaa, laulaa ja kuunnella Metsäsatua äänimaljojen soidessa.

Kerran katsoimme vuodenajoista kertovan lyhytelokuvan Kasa ja askartelimme sen innoittamana omat kasat kierrätetyistä maitopurkeista ja monenlaisista liimattavista asioista, joita löytyi metsästä ja Vilskeen varastosta. Aiemmin huovuttamamme leppäkertut muuttivat näihin kasoihin.

Piilometsässä on ollut myös pajatoimintaa:  kirjan lukemista, pantomiimiä, eläinarvoituksia, laskutehtäviä kävyillä ja loruttelua. Pajakerralla Piilometsä päätettiin mandaloiden rakentamiseen simpukoista, kepeistä, kivistä, kävyistä ja muista ihanista aarteista. Mandaloiden keskelle lapset saivat valita hahmon Vilskeen omasta metsäsadusta.

Piilometsässä on leikitty niin metsän eläimiä, eläinlääkäriä, retkeilijöitä kuin ritareita ja prinsessojakin.
Innolla odotamme, mitä Marraskuu tuo Piilometsään tullessaan, kun vastuu Vilskeen Metsäsadusta siirtyy meille!

- Säkkärät & Väkkärät 

Värikkäitä terveisiä eskarista

Katsellessani ulos puun lehdet ovat alkaneet vaihtaa väriä, osa lehdistä on tippuneet ja osa on vielä ihan vihreitä. Miettiessäni lehden värejä, syksyn tuloa ja merkkejä, niin tulee mieleen kuinka paljon olemme jo ehtineet tehdä, kokea ja aistia yhdessä. Tuntuu, että mekin vaihdamme väriä syksyn tullessa, mutta toivottavasti emme pudota lehtiämme vaan pidämme yllä kipinämme, intomme ja huumorimme.

Syksy on jo tähän mennessä tuonut mukanaan valtavan määrän sieniä; mustatorvisieniä ja kanttarelleja. Ja täytyy myöntää, että onhan ihanaa käpertyä sohvan nurkkaan, vetää villasukat jalkaan, kietoutua vilttiin ja kuunnella takan rohinaa. Tehdään syksystä ihanan värikäs, tunnelmarikas ja aistikas. Yhdessä tekemällä saamme aikaan ihmeitä. Kehittykäämme yhdessä. Tulkaa ihastelemaan Mummolan ikkunoita. Ikkunoihin on ilmestynyt eskareitten askartelemia syksyn merkkejä.

Syyskuussa vierailimme Wäinö Aaltosen museossa ja saimme kokea siellä eri hahmoja, “Hei tyypit”-näyttelyn myötä. Hahmot olivat tehty muun muassa lasista, vanhoista käytetyistä nahkatakeista ja puusta. Vierailimme myös Ilpoisten kirjastossa. Siellä saimme oppia miten kirjojen lainaaminen ja palauttaminen toimii, miten luetaan ja pidetään huolta kirjoista, mutta yksi tärkeimmistä asioista mitä opimme vierailun aikana oli että miten käyttäydymme kirjastossa. Jokainen eskarilainen sai lainata mukaansa yhden kirjan, näitä kirjoja eskarilaiset saavat lukea Mummolassa.

Kutkuli-planeetan kaverukset Ämmy, Tiksu, Vipi ja Bobo etsiskelevät edelleen kadonnutta kaveriaan Lilli-kotiloa. Uusimmassa tarinassa ”Kiikunkaakku” kaverukset viettivät Ämmyn syntymäpäiviä. Olemme edenneet seuraaviin kirjaimiin, A, I ja S ovat jo tulleet tutuiksi ja nyt olemme siirtyneet U, E ja N-kirjaimiin. Alku- ja loppuäänteitä harjoitellaan ja myös sanojen tavuttamista. Eskarilaiset ovat myös harjoitelleet sarjoittamista ja lajittelua. Olemme myös harjoitelleet muodostamaan jonoa, riviä, ympyrää ja puolikaarta. Ei ole niin helppoa, kuin voisi kuvitella. Numeroiden tunnistaminen ja kirjoittaminen ovat myös tulleet eskareille tutuksi syyskuun aikana.

Liikkarissa olemme harjoitelleet pallon heittoa ja kiinniottamista, ja myös pujottelua. Kuningaspallossa eskarilaiset ovat jakaantuneet kahteen eri joukkueeseen. Joukkueet yrittävät ”polttaa” vastustajajoukkueen jäsenet. Kuningaspallo vaatii pallon hallintaa ja eri tekniikoita, mutta erityisesti yhteistyötä ja kommunikointia.

Vilske velvoittaa -projektin myötä harjoittelemme parempia käytöstapoja, ruokatapoja ja niin edelleen. Muistakaamme yhdessä pitää toisistamme huolta. Tehdään arjestamme yhtä juhlaa. Muistetaan tervehtiä aamuisin ja sanoa heipat lähtiessämme. Muistetaan myös kehua toisiamme. Tietenkin otamme myös palautetta vastaan. Tärkeää on myös muistaa katsoa toisiamme silmiin. Joskus ei löydy sopivia sanoja niin tässä tapauksessa kosketus, hali tai pelkkä ylävitonen voi korvata sanat. Rakentakaamme yhdessä pysyvä ja tukeva arki. Yhdessä teidän vanhempien kanssa voimme saavuttaa parhaimmat tulokset.

Opetellessaan jotain uutta, täytyy löytää sopiva sävellaji, askeleet, rytmi. Siten kaikki sujuu niin kuin tanssi. Tanssitaan yhdessä!

-Anna & co.

Mennään metsään!

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Tämä vanha sanonta on monelle meistä tuttu ja sitä voidaan tulkita monin varhaiskasvatukseenkin sopivin tavoin. Onko sen sanoma se, että kun kohtelet toisia nätisti, sinuakin kohdellaan? Kun tervehdit aamulla hymyillen saapuessasi Vilskeeseen, sinullekin vastataan hymyillen? Vai onko kenties viisaus siinä, ettei metsä oikeastaan vastaakaan kuin hiljaisuudella, kenties kaiulla? Ehkei kannatakaan vastata kiusaajalle samalla mitalla, vaan hakea aikuinen apuun riidan selvittämiseen?

Säkkärät ja Väkkärät ovat oppineet kyseisen sanonnan Lastenorkesteri Ammuun kappaleesta Metsään: "Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa: Mennään metsään!"

Me vilskeläiset olemme etuoikeutettuja, sillä päiväkotimme on ympäröity toinen toistaan kauniimmilla metsillä. Olemmekin viettäneet metsässä useita elo- ja syyskuisia aamupäiviä. Joko oikean maailman metsissä tai mielikuvitusmaailman Piilometsässä.

Säkkäröiden ja Väkkäröiden metsäretkiin on kuulunut mm. lajitunnistusta, Jekku-Jänön liikuntatehtäviä, nuudeleiden keittoa trangialla, lauluja ja pelejä, suurennuslasilla tutkimista, eläimien pesiin tutustumista ja niiden rakentamista, eväiden syömistä sekä tietenkin leikkiä.

Piilometsässä, Kartanon yläkerrassa, ollaan laulettu ja loruiltu, esitetty pantomiiniä, kuunneltu satuja, katseltu elokuvaa, tehty näytelmiä, laskettu metsämatikkaa, leikitty roolivaatteilla, piirretty yhdessä, satuhierottu ystävää, liikuttu ja tanssittu ja monenlaista muuta metsään liittyvää puuhaa.

Tutkitusti metsässä olo mm. rauhoittaa hermostoa, nostaa vastustuskykyä, alentaa stressiä ja kohottaa mielialaa. Metsä on myös mitä parhain leikkipuisto: siellä on tilaa hyppiä, kiivetä, juosta ja tasapainoilla.

Joten vinkkimme perheille on:
MENKÄÄ METSÄÄN!

Vilske velvoittaa- talven mittainen projekti

Syyskuisena lauantaina Vilskeen kasvattajayhteisö kokoontui työpaikalle suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa. Koko porukan yhteiseksi huoleksi nousi lasten käytös, kaikissa puheissa. Yhteisistä asioista ei kukaan halua huolehtia, aamuisin ei tervehditä toisia- jos ei huvita, ruoka tyhjennetään maistamatta bioastiaan, leluja rikotaan ja heitetään päin seinää eikä kerääminen kiinnosta. Minäminäminä ja jos ei haluu ei oo pakko. Tähän on tultava stoppi!

Upeiden metsäteemaan liittyvien suunnitelmien lisäksi suunnittelimme Vilske velvoittaa-projektin. Tämän onnistumiseen tarvitsemme kaikkien apua- sinunkin siellä! Lasten kasvaminen toisista ja itsestään huolehtivaksi ihmisistä on meidän jokaisen tehtävä. Ilman kodin ja huoltajien osuutta ei päiväkodissa tehtävä opetus- ja kasvatustyö johda pysyviin tuloksiin; lapsi toimii päiväkodissa toivotulla tavalla, mutta kotona ei.

Vilske velvoittaa projektissa ensimmäinen askel oli aamuisin tervehtiminen ja ajoissa paikalle saapuminen. Toisten tervehtiminen kuuluu, paitsi hyviin tapoihin, myös toisten huomioimiseen. Näin osoitamme aamuisin, että toinen on minulle tärkeä. Auta lastasi. Ole malli hänelle, äläkä päästä häntä livahtamaan tilanteesta vetoamalla väsymykseen tai muuhun. Toivot varmaan itsekin aamutervehdyksen esimerkiksi työpaikallasi.

Lokakuun aikana opettelemme koko Vilskeen voimin sanoja, jotka kuuluvat ihmisyyden perusvarastoon: huomenta, saisinko, kiitos, näkemiin ja anteeksi. Tule mukaan muutokseen.

https://www.youtube.com/results?search_query=kielinuppu+hienoja+sanoja

Heli